Ensimmäinen viikko vuodesta on lomaa ennen kuin paluu pohjoiseen tulee itsellä eteen. Kaikenlaista olemme yhdessä tehneet loman aikana. Ulkona ollaan töhötetty menemään, raketteja nähty, valvottu liian pitkään, suksia käytetty jalassa, kaupassa käyty ja mitä näitä perus askareita elämässä päivittäin ja viikottain aina tehdään. Äitisi kansaa emme ole juuri koskaan miettineet mihin ainun kiukuttelu, itkeminen tai muu vastaava ärsyttävä reaktio aina liittyy. Mietimme asiaa mikä havahdutti meidät molemmat asian suhteen. Asiat on kuitenkin hyvin yksinkertaisia, mutta ne on meille molemmille ”perusasioita” elämässä. Tavallaan asiat ovat olleet itsestäänselvyyksiä meille, vaikka ne on uusia ja isoja asioita sinulle. On tuntemuksia, mitä et vielä tiedosta tai ymmärrä ja niiden ilmaiseminen sekä kertominen meille voi olla vaikeaa sinun ikäisellesi. Meidän pitäisikin ymmärtää asettua sinun tasollesi ja miettiä, mistä mikin asia voi johtua. Tässä meillä molemmilla on parannettavaa, eikä vain kiukustua sinun kiukuttelulle vaan tunnistaa ja ohjata sinua tunnistamaan reaktiosi. Tähän menee varmasti aikaa, mutta samalla se opettaa meitä kaikkia. Ikävä, väsymys, vähäiset unet, pitkä päivä päiväkodissa tai yleensäkin päivä päiväkodissa on työpäivä sinulle, nälkä, jano tai joku muu asia, mikä saa sinut näyttämään tunteesi.






Isällä on ensimmäinen työviikko takana ja auton saaminenkin lähestyy, jolloin pääsemme matkustamaan enemmän pohjoiseen. Sinäkin pääset katsomaan pohjoisen mummoa. Pirkko varmasti tätä odottaakin. Minäkin olen katsonut, mihin me voidaan turvallisesti mennä laskemaan. Olen miettinyt paikkoina Pyhä tai Aavasaksa. Pitää katsoa mikä tilanne meillä siinä on. Pyhällä käydessä mennään kyllä Harri setää tervehtimään. Sielläkään emme ole pitkään aikaan käyneet.
Mutta kyllä minä odotan seuraavaa etätyö jaksoa. Ikävä on iso ja odotan pääseväni sinun kanssa touhuamaan.


























































































